KRISTITYN ELÄMÄNTAVAT
Perusluonteiset opinkohdat 22
"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä."
Room. 12:1,2
Kristityn elämäntapa - Jumalan lapsen elämäntyyli - perustuu kiitollisuuteen siitä valtavasta pelastuksesta, jonka Jumala Kristuksen kautta on lahjoittanut. Paavali vetoaa kaikkiin kristittyihin: "Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä" (Room. 12:1,2). Niinpä kristityt mielellään suojelevat ja kehittävät henkisiä, fyysisiä ja hengellisiä kykyjään voidakseen tuottaa kunniaa Luojalleen ja Lunastajalleen.
Kristus rukoili: "En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu" (Joh. 17:15,16). Miten kristitty voi olla maailmassa ja kuitenkin erossa siitä? Miten kristityn elämäntyylin tulisi poiketa maailman tyylistä?
Kristittyjen tulisi omaksua erilainen elämäntyyli - ei siksi, että olisivat erilaisia, vaan koska Jumala on kutsunut heidät elämään kristillisten periaatteiden mukaan. Se elämäntyyli, johon Jumala on heidät kutsunut, tekee heidät kykeneviksi saavuttamaan täydet mahdollisuutensa Jumalan luomina olentoina. Niin heistä tulee tehokkaita Jumalan palveluksessa. Erilaisuus myös edistää heidän lähetystehtävänsä suorittamista: palvella maailmaa, olla maan suola ja maailman valo. Mitä arvoa olisi suolalla, josta puuttuisi maku, tai valolla, joka ei eroaisi pimeydestä?
Kristus on meidän esimerkkimme. Hän eli niin perusteellisesti maailmassa, että ihmiset väittivät hänen olleen "syömäri ja juomari" (Matt.11:19), vaikka hän ei ollutkaan. Hän eli niin johdonmukaisesti Jumalan periaatteiden mukaan, että kukaan ei voinut todistaa häntä syylliseksi syntiin (Joh. 8:46).
Elämäntavat ja pelastus
Määrittäessämme mikä on sopivaa käyttäytymistä meidän tulisi välttää kahta äärimmäisyyttä. Ensimmäinen on sääntöjen ja periaatteellisten menettelytapojen pitäminen keinona pelastuksen saavuttamiseksi. Paavali tiivistää tämän äärimmäisyyden sanomalla: "Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle" (Gal. 5:4).
Päinvastainen äärimmäisyys on uskoa, että koska teot eivät pelasta, ne ovat sen vuoksi merkityksettömiä - että ihmisen teoilla ei todellisuudessa ole mitään väliä. Paavali sanoi sanan tästäkin äärimmäisyydestä: "Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen" (Gal. 5:13). Kun jokainen jäsen seuraa vain omia ajatuksiaan, "ei ole mitään yhteistä kristillistä seurakuntakuria, josta puhutaan Matteuksen 18. luvussa ja Galatalaiskirjeen 6. luvun jakeissa 1 ja 2. Näin seurakunnasta ei tule Kristuksen ruumista, jossa vallitsee jäsenten välinen rakkaus ja huolenpito, vaan se on kokoelma toisistaan erossa olevia yksilöitä, joista kukin kulkee omaa tietään kantamatta mitään vastuuta lähimmäisestään tai omaksumatta mitään huolta muista jäsenistä." *1
Vaikka elämäntapamme ja hengellisyytemme ovat läheisessä suhteessa toisiinsa, emme voi koskaan ansaita pelastusta hyvällä käytöksellä. Sen sijaan kristillinen elämäntapa on pelastuksen luonnollinen hedelmä, ja se perustuu siihen, mitä Kristus on jo Golgatalla tehnyt hyväksemme.
Pyhän Hengen temppeleitä
Ei ainoastaan seurakunta vaan myös yksityinen kristitty on Pyhän Hengen asumukseksi tarkoitettu temppeli: "Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne" (1. Kor. 6:19).
Tästä syystä kristitty noudattaa terveitä elintapoja suojellakseen Kristuksen Hengen asuinpaikkaa, mieltään, joka on hänen ruumiinsa temppelin käskynjakokeskus. Tästä syystä seitsemännen päivän adventistit ovat kuluneiden sadan vuoden aikana korostaneet oikeiden terveydenhoitotottumusten merkitystä. *2 Tästä on ollut hyötyä: äskeiset tutkimukset osoittavat, että adventistien sairastuvuus miltei kaikkiin yleisimpiin sairauksiin on keskimääräistä pienempi kuin väestöllä yleensä. *3
Kristittyinä olemme kiinnostuneita sekä ihmisten hengellisistä että fyysisistä tarpeista. Jeesus, esikuvamme, "paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat" (Matt. 4:23).
Raamattu pitää ihmistä kokonaisvaltaisena, jakamattomana olentona (luku 7). "Ihmisen kahtiajako hengelliseen ja aineelliseen on vierasta Raamatun opetukselle." *4 Siten Jumalan kutsu pyhitykseen koskee sekä fyysistä että hengellistä terveyttä. Susanna Wesley, metodismin perustajan äiti, määritteli tämän suhteen sattuvasti: "Mikä tahansa heikentää ymmärrystäsi, vahingoittaa omantuntosi herkkyyttä, hämärtää käsitystäsi Jumalasta tai vähentää mielesi kykyä ja voimaa hallita ruumistasi - kaikki sellainen on väärin, olipa se itsessään miten viatonta tahansa." *5
Jumalan lait, joihin sisältyvät myös terveyden lait, eivät ole mielivaltaisia. Luojamme on ne suunnitellut tehdäkseen meidät kykeneviksi nauttimaan elämästä parhaimmillaan. Saatana, vihollinen, haluaa riistää meiltä terveyden, ilon, mielenrauhan ja lopulta tuhota meidät täysin (Joh. 10:10).
Jumalan siunauksia kokonaisvaltaisen terveyden hyväksi
Terveyden saavuttaminen ja ylläpitäminen riippuu suurelta osin siitä, noudatammeko muutamia melko yksinkertaisia mutta tehokkaita Jumalan antamia periaatteita. Jotkut niistä ovat itsestään selviä, jotka useimmat ihmiset voivat hyväksyä. Toiset, kuten sopivan ravinnon nauttiminen, ovat vaikeampia omaksua, koska niihin liittyvät tottumukset ovat juurtuneet syvälle elämäntapoihimme. Tämän vuoksi käsittelemme laajemmin niitä periaatteita, joita on väärinymmärretty, joista kiistellään tai jotka halutaan torjua. *6
Liikunnan siunaus. Säännöllinen liikunta on yksinkertainen keino elinvoiman lisäämiseen, elimistön vahvistamiseen, stressin vähentämiseen, ihon terveyden edistämiseen, itseluottamuksen lisäämiseen, tehokkaampaan painon valvontaan, ruoansulatuksen parantamiseen, masennuksen ehkäisemiseen ja sydäntauteihin ja syöpään sairastumisen riskin pienentämiseen. Liikunta ei ole vain yksi vaihtoehto, vaan se on välttämätöntä parhaan mahdollisen terveyden - sekä fyysisen että henkisen terveyden - ylläpitämiselle. *7
Hyödyllinen toiminta johtaa menestykseen; toimettomuus ja laiskuus johtaa vaikeuksiin (Sananl. 6:6-11; 14:23). Jumala antoi ensimmäiselle ihmisparille aktiivista toimintaa: heidän piti liikkua ulkoilmassa ja hoitaa puutarhakotiaan (1. Moos. 2:5,15; 3:19). Kristus itse antoi esimerkin fyysisestä toiminnasta. Suurimman osan maanpäällisestä elämästään hän teki käsillään työtä rakennusmiehenä, ja julkisen toimintansa aikana hän käveli Palestiinan teitä. *8
Auringon valon siunaus. Valo on välttämätöntä elämälle (1. Moos. 1:3). Sen voimasta muodostuu ravintoaineita, jotka ravitsevat elimistöämme, ja happea, jota tarvitsemme elääksemme. Auringon valo edistää terveyttä ja parantumista. [Kunhan otetaan huomioon otsonikerroksen heikkenemisen vaikutukset (suom. toim. huom.)]
Veden siunaus. Ihmisen elimistössä on 75 prosenttia vettä, mutta tätä elintärkeää nestettä kuluu koko ajan ulos hengittämämme ilman, hikoilun ja kuona - aineiden erittymisen mukana. Juomalla päivittäin kuudesta kahdeksaan lasillista puhdasta vettä edistämme hyvinvointiamme. Vedellä on tärkeä tehtävä myös puhtaudenhoidossa, ja vesi on erinomainen apu rentoutumiseen.
Raittiin ilman siunaus. Ympäristö, jossa ilma on epäpuhdasta, johtaa siihen, että veri kuljettaa vähemmän happea kuin tarvitaan jokaisen solun tehokkaaseen toimintaan. Tästä on seurauksena se, että henkilö reagoi heikommin ja hänen tarkkaavaisuutensa heikkenee. On sen vuoksi tärkeätä, että teemme voitavamme saadaksemme päivittäin riittävästi raitista ilmaa.
Raittiin, päihteistä vapaan elämän siunaus. Päihteet ovat levinneet laajalle yhteiskunnassamme, koska ne tarjoavat kiihotusta ja vähentävät stressiä ja kipua. Kristitty kohtaa ympäristössään houkutuksia päihteiden käyttöön. Viattomilta näyttävät ja yleisesti suositut juomat kahvi, tee, cola- ja energiajuomat sisältävät kofeiini - nimistä alkaloidia, joka vaikuttaa kiihottavasti keskushermostoon. *9 Tutkimus on osoittanut, että miedot kiihottavat tai huumaavat aineet johtavat asteettain voimakkaampien päihteiden käyttöön. Viisas kristitty pidättyy käyttämästä kaikkea sellaista, mikä on haitallista, ja käyttää kohtuullisesti vain sellaista, mikä on hyvää. (päivitetty 27.9.11.)
1. Tupakka. Kaikissa muodoissaan tupakka on hitaasti vaikuttava myrkky, joka vaikuttaa haitallisesti fyysisiin, henkisiin ja moraalisiin voimiin. Aluksi sen vaikutukset ovat tuskin havaittavia. Se kiihottaa ja sen jälkeen lamaannuttaa hermostoa, mikä vaikuttaa heikentävästi aivojen toimintaan. *10
2. Alkoholijuomat. Alkoholi on yksi yleisimmin käytettyjä päihteitä Maa-planeetalla. Se on tuhonnut lukemattomia miljoonia ihmisiä. Se ei vahingoita ainoastaan alkoholin käyttäjiä, vaan sen vahingolliset vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa tapaturmien, väkivallan, onnettomuuksien, alkoholiperäisten sairauksien, työkyvyttömyyden, köyhyyden, äkillisten kuolemien ja rikkoutuneiden kotien muodossa. (päivitetty 27.9.11.)
Koska Jumala on yhteydessä ihmiseen ajatusmaailman eli aivotoiminnan välityksellä, on hyvä muistaa, että alkoholi vaikuttaa haitallisesti juuri aivojen kaikkiin toimintoihin. Sitä mukaa kuin veren alkoholipitoisuus kasvaa, ihmisen kyky hallita liikkeitään heikkenee, seuraavaksi sekavuustila lisääntyy, hän menettää ajan ja paikan tajun, vaipuu horrokseen, tunnottomuuteen, tajuttomuuteen ja lopuksi kuolemaan. Alkoholijuomien säännöllinen käyttö johtaa lopulta muistin, arvostelukyvyn ja oppimiskyvyn menetykseen. *11
Raamatun kertomukset tapahtumista, joihin liittyy alkoholijuomien nauttimista, saattavat antaa vaikutelman, että Jumala hyväksyi alkoholin käytön. On kuitenkin huomattava, että Raamattu kertoo myös Jumalan kansan keskuudessa esiintyneen avioeroja, moniavioisuutta ja orjuutta - tapoja, joita Jumala ei suinkaan kannattanut. Tällaisia Raamatun kohtia tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että Jumala ei välttämättä suosi kaikkea, minkä hän sallii.
Jeesuksen vastaus kysymykseen, miksi Mooses salli avioeron, viittaa tähän tulkintaperiaatteeseen. Hän vastasi: "Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä. Mutta alunperin ei ollut niin" (Matt. 19:8). *12 Eeden on se jumalallinen malli, johon evankeliumi haluaisi meidät palauttaa. Myös alkoholin suhteen pitää paikkansa, että se ei kuulunut Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan. *13
3. Muita huumeita ja päihteitä. On olemassa monia muitakin vahingollisia huumeita ja päihteitä, joiden avulla Saatana tuhoaa ihmiselämää. *14 Tosi kristityt, jotka katsovat Kristukseen, tahtovat jatkuvasti kirkastaa Jumalaa ruumiillaan. He tajuavat olevansa Jumalan kallisarvoista omaisuutta, jonka hän on ostanut kalliilla verellään.
Levon siunaus. Riittävä lepo on välttämätöntä ruumiin ja mielen terveydelle. Kristus ulottaa meihin saman myötätuntoisen kutsun, jonka hän esitti väsyneille opetuslapsilleen: "Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää" (Mark. 6:31). Lepoajat tarjoavat tarpeellista hiljaisuutta voidaksemme seurustella Jumalan kanssa: "Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa" (Ps. 46:11). Jumala korosti levon tarvettamme erottamalla viikon seitsemännen päivän lepopäiväksi (2. Moos. 20:10).
Lepo merkitsee enemmän kuin nukkumista tai säännöllisestä työstä lakkaamista. Siihen liittyy myös se, miten käytämme vapaa - aikaamme. Väsymys ei aina johdu stressistä tai siitä, että olemme työskennelleet liian kovasti tai liian kauan. Mielemme voi olla väsynyt siksi, että se on joutunut liialliseen kiihotustilaan esimerkiksi tiedotusvälineiden, sairauden tai erilaisten henkilökohtaisten ongelmien vuoksi.
Oikea virkistys elvyttää ruumiin ja mielen voimia ja auttaa siten ihmistä palaamaan takaisin työhönsä uusin innoin. Voidakseen elää elämänsä täysipainoisesti, kristityn tulisi harrastaa vain sellaisia virkistysmuotoja, jotka vahvistavat hänen suhdettaan Kristukseen ja edistävät hänen terveyttään.
Raamattu esittää seuraavan periaatteen, joka auttaa kristittyjä valitsemaan hyviä virkistäytymismuotoja: "älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä" (1. Joh. 3:15,16).
1. Elokuvat, televisio, radio ja video. Nämä viestintävälineet voivat olla merkittäviä kasvatuksellisia tekijöitä. Ne ovat "muuttaneet maailmamme ilmapiirin ja johtaneet meidät läheiseen yhteyteen koko maapallon elämän, ajattelun ja toiminnan kanssa." *15
Valitettavasti videon ja television välityksellä koteihimme pyrkii jatkuva teatteriesitysten tulva, jonka vaikutukset eivät ole terveellisiä eivätkä kohottavia. Ellemme ole arvostelukykyisiä ja päättäväisiä, ne "muuttavat kotimme teatteriksi ja kaikenlaisten halpahintaisten ohjelmien katsomoksi." *16 Pyhittynyt kristitty pidättyy katselemasta epäterveitä, väkivaltaisia, aistillisia elokuvia ja televisio - ohjelmia.
Televisio - ja radio - ohjelmat eivät ole itsessään pahoja. Niiden kautta voidaan saarnata pelastuksen evankeliumia. Monia muitakin arvokkaita ohjelmia lähetetään television ja radion välityksellä. Mutta ihminen voi antaa hyvienkin ohjelmien syrjäyttää elämän velvollisuuksia. Kristityt eivät ainoastaan noudata oikeita periaatteita sen suhteen, mitä he kuuntelevat ja katselevat, vaan he asettavat myös aikarajoituksia ohjelmien seuraamiselle, jotta ihmissuhteiden ja elämän velvollisuuksien hoitaminen ei kärsi. Jos meiltä puuttuu arvostelukykyä tai voimaa hallita viestintävälineiden käyttöä, on paljon parempi luopua niistä kokonaan kuin antaa niiden hallita elämäämme joko saastuttamalla mieltämme tai kuluttamalla kohtuuttomasti aikaamme (ks. Matt. 5:29,30).
Kun kysymys on Herran kirkkauden katselemisesta, Raamattu esittää tärkeän periaatteen, jonka mukaan katselemalla "muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen" (2. Kor. 3:18). Katseleminen aikaansaa muutoksen. Mutta kristittyjen on jatkuvasti muistettava, että tämä periaate toimii myös negatiivisesti. Elokuvat, joissa voimakkaasti kuvataan ihmiskunnan syntejä ja rikollisuutta - murhia, aviorikoksia, ryöstöjä ja muita alentavia tekoja - myötävaikuttavat nykyiseen moraalin romahtamiseen.
Paavalin ohje Filippiläiskirjeen 4. luvun 8. jakeessa esittää periaatteen, joka auttaa tunnistamaan ne virkistyksen muodot, joilla on arvoa: "Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen."
2. Lukeminen ja musiikki. Nämä samat korkeat ihanteet soveltuvat myös kristityn lukemiseen ja musiikkiin. Musiikki on Jumalan lahja, joka on annettu innoittamaan puhtaita, jaloja ja yleviä ajatuksia. Hyvä musiikki siis kehittää hienoimpia luonteen ominaisuuksia. "Sitä vastoin ala-arvoinen musiikki turmelee sielun ja alentaa moraalia." Siksi Kristuksen seuraajat "karttavat säveliä, joissa on jazzin, rokin tai muun senkaltaisen musiin leima, ja kieltä, joka ilmaisee typeriä tai ala - arvoisia tunteita." *17 Kristitty ei kuuntele musiikkia, jonka sanoitus tai sävel on kaksimielistä tai vihjailevaa (Room. 13:11-14; 1. Piet. 2:11). *18
Myöskin lukeminen tarjoaa paljon arvokasta. On olemassa runsaasti hyvää kirjallisuutta, joka jalostaa ja avartaa mieltä. "Mutta huonoa kirjallisuutta, joka on usein ulkoasultaan viehättävää mutta sielua ja moraalia turmelevaa, tulvii kaikkialla. Jännitystä ja siveellistä kurittomuutta ihannoivat jutut, olivatpa ne totta tai tarua," ovat sopimattomia uskovaisille, sillä ne synnyttävät vastenmielisyyttä jaloa, rehellistä ja puhdasta elämäntyyliä kohtaan ja estävät kristityn ja Kristuksen välisen yhteyden kehittymistä. *19
3. Sopimatonta vapaa - ajan viettoa. Adventistit opettavat myös, että uhkapeliä, kortinpeluuta, teatterissa ja tansseissa käymistä on vältettävä (1. Joh.2:15-17). He asettavat kyseenalaiseksi myös väkivaltaisten urheilutapahtumien katselemisen (Fil. 4:8). Mikä tahansa harrastus, joka heikentää suhdettamme Herraamme ja saa meidät kadottamaan näkyvistämme ikuiset arvot, auttaa Saatanaa sitomaan sielumme voimakkaammin pauloihinsa. Kristityt osallistuvat mieluummin sellaiseen vapaa - ajan viettoon, mikä todella virkistää fyysistä, henkistä ja hengellistä luontoamme.
Ravitsevan ruoan siunaus. Ensimmäiselle ihmisparille Luoja antoi ihanteellisen ruokavalion: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne" (1. Moos.1:29).
Nykypäivän terveysongelmat keskittyvät rappeutumissairauksiin, jotka johtuvat suoranaisesti ruokavaliosta ja elämäntavoista. Jumalan suunnittelema ruokavalio, johon kuuluu viljatuotteita, hedelmiä, pähkinöitä ja vihanneksia, tarjoaa oikeita ravitsemustekijöitä parhaan mahdollisen terveyden takaamiseksi.
1. Alkuperäinen ruokavalio. Raamattu ei kiellä syömästä sellaisten eläinten lihaa, joita se nimittää "puhtaiksi" eli "uhrikelpoisiksi" (1. Moos. 7:2). Mutta Jumalan alkuperäiseen ihmiselle laadittuun ruokavalioon ei sisältynyt liharuokaa, koska se olisi merkinnyt eläinten tappamista ja koska monipuolinen kasvisruoka on parasta ihmisen terveydelle - tosiasia, jolle tieteellinen tutkimus on antanut lisääntyvässä määrin tukea. *20 Tauteja aiheuttavia viruksia tai bakteereja sisältävien eläinkunnan tuotteiden syöminen voi vaarantaa terveyttä. *21 Pelkästään Yhdysvalloissa arvioidaan miljoonien kärsivän joka vuosi siipikarjan tuotteiden syömisestä aiheutuvista ruokamyrkytyksistä, koska niiden tarkastuksessa ei ole havaittu salmonellabakteereja tai muita mikro - organismeja. *22 Monet asiantuntijat katsovat, että "bakteeritartunta on huomattavasti suurempi riski kuin kemiallisten lisäaineiden ja säilöntäaineiden esiintyminen elintarvikkeissa". He uskovatkin bakteeritartunnan aiheuttamien sairauksien yleistyvän tulevaisuudessa. *23
Tämän lisäksi ovat viime vuosina suoritetut tutkimukset osoittaneet, että lisääntynyt lihan kulutus voi aiheuttaa entistä enemmän valtimonkovettumatautia, syöpää, munuaistauteja, osteoporoosia ja trikinoosia sekä vähentää odotettavissa olevaa keskimääräistä elinikää. *24
Jumalan Eedenin puutarhassa määräämä ruokavalio - kasvisruokavalio - on ihanteellinen, mutta toisinaan emme voi noudattaa ihannetta. Sellaisissa tilanteissa - olivatpa syyt mitkä tahansa - terveydestään huolehtivat syövät parasta mahdollista ruokaa mitä on saatavissa.
2. Puhtaat ja epäpuhtaat eläimet. Vasta vedenpaisumuksen jälkeen Jumala esitti mahdollisuuden syödä liharuokaa. Kun koko kasvillisuus oli tuhoutunut, Jumala antoi Nooalle ja tämän perheelle luvan syödä liharuokaa. Kuitenkin hän kielsi syömästä lihaa, jossa vielä on jäljellä sen veri (1. Moos. 9:3-5).
Raamatusta voimme päätellä, että Jumala antoi Nooalle myös toisen ohjeen, jonka mukaan Nooan ja hänen perheensä oli syötävä vain sellaisten eläinten lihaa, joita Jumala nimitti puhtaiksi, uhrikelpoisiksi. Koska Nooa ja hänen perheensä tarvitsi näitä eläimiä sekä ravinnoksi että uhrieläimiksi (1. Moos.8:20), Jumala neuvoi Nooaa ottamaa arkkiin seitsemän paria jokaista uhrikelpoista eläinlajia, mutta sitä vastoin vain yhden parin kutakin epäpuhdasta eläintä (1. Moos.7:2,3). 3. Mooseksen kirjan 11. luvussa ja 5. Mooseksen kirjan 14. luvussa annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä puhtaista ja saastaisista eläimistä. *25
Saastaisiksi luetut eläimet ovat jo luonnostaan vähemmän sopivia ravinnoksi. Monet niistä ovat joko raadonsyöjiä tai petoeläimiä - leijonasta ja siasta korppikotkaan ja pohjavesissä eläviin imukaloihin. Niiden elintavoista johtuu, että ne muita herkemmin levittävät tauteja.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että "kolesterolin lisäksi sekä sika että äyriäiset sisältävät suuren joukon toksiineja ja tartunta - aineita, jotka voivat aiheuttaa ihmisessä myrkytystiloja." *26
Pidättymällä nauttimasta saastaisia ruokia Jumalan kansa osoitti kiitollisuuttaan siitä, että se oli lunastettu ympäröivästä turmeltuneesta, saastaisesta maailmasta (3. Moos. 20:24-26; 5. Moos. 14:2). Jumalan esittämään ihanteeseen ei kuulu minkään saastaisen päästäminen ihmisruumiin temppeliin, jossa Jumalan Henki asuu.
Uusi testamentti ei kumonnut puhtaan ja saastaisen liharuoan välistä eroa. Jotkut uskovat, että koska nämä ruokavaliota koskevat määräykset mainitaan kolmannessa Mooseksen kirjassa, ne ovat pelkästään seremoniallisia tai rituaalisia eivätkä näin ollen koske enää kristittyjä. Kuitenkin voimme todeta, etä ero puhtaiden ja epäpuhtaiden eläinten välillä on peräisin jo Nooan ajoilta - paljon ennen Israelin olemassaoloa. Terveysperiaatteina nämä ruokavaliota koskevat ohjeet ovat jatkuvasti voimassa. *27
3. Säännöllisyys, yksinkertaisuus ja monipuolisuus. Menestykselliset ruokavaliota koskevat uudistukset ovat luonteeltaan asteettain edistyviä, ja niitä on sovellettava järkiperäisesti. Meidän tulisi oppia poistamaan ruokavaliostamme paljon rasvaa ja sokeria sisältävät ruoat tai ainakin käyttämään niitä vain niukasti.
Sen lisäksi meidän tulisi valmistaa ruokamme niin yksinkertaisella ja luonnonmukaisella tavalla kuin mahdollista, ja ruokailuaikojen tulisi olla säännöllisiä. Monimutkaiset, kiihottavat ruokalajit eivät ole kaikkein terveellisimpiä. Monet mausteet ärsyttävät ruoansulatuselimiä, *28 ja niiden säännöllinen käyttö voi aiheuttaa monia terveysongelmia. *29
Kristityn vaatetuksen siunaus. Jumala hankki ensimmäiset vaatteet Aadamille ja Eevalle. Hän tietää, että mekin tarvitsemme tänä aikana sopivaa vaatetusta (Matt. 6:25-33). Vaatteiden valinnan tulisi perustua periaatteisiin, jotka suosivat yksinkertaisuutta, säädyllisyyttä, käytännöllisyyttä, terveellisyyttä ja viehättävyyttä.
1. Yksinkertaisuus. Niin kuin muitakin elämänalueita, kristillinen kutsu yksinkertaisuuteen koskee myös pukeutumistamme. "Kristillinen todistaminen edellyttää yksinkertaisuutta.
"Tapa, millä pukeudumme, osoittaa maailmalle, keitä me olemme ja mitä me olemme. Kysymys ei ole jostakin viktoriaaniselta ajalta peräisin olevasta vaatimuksesta vaan siitä, että osoitamme rakastavamme Jeesusta." *30
2. Moraali. Kristityt eivät turmele luonteensa kauneutta pukeutumistyyleillä, jotka herättävät "ruumiin haluja" (1. Joh. 2.16). Koska kristitty haluaa todistaa uskostaan toisille, hän pukeutuu ja toimii säädyllisesti eikä korosta niitä ruumiinosia, jotka kiihottavat seksuaalisia haluja. Säädyllisyys edistää moraalista terveyttä. Kristityn pyrkimyksenä on kirkastaa Jumalaa, ei itseään.
3. Käytännöllisyys ja taloudellisuus. Koska kristitty on Jumalan hänelle uskomien varojen taloudenhoitaja, hän harjoittaa säästäväisyyttä ja ohittaa "kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet" (1. Tim.2:9). Taloudellisuus ei kuitenkaan välttämättä edellytä halvimpien saatavissa olevien vaatteiden ostamista. Useinkin korkea laatu osoittautuu pitkän päälle taloudellisimmaksi ratkaisuksi.
4. Terveellisyys.Ihmisen terveydentilaan ei vaikuta ainoastaan ruokavalio. Kristitty välttää sellaisia pukeutumistyylejä, jotka eivät tarjoa riittävää suojaa tai jotka vaikuttavat elimistöön haitallisesti ja terveyttä vaarantavasti.
5. Luonnollinen kauneus. Kristitty ymmärtää varoituksen "mahtailevasta elämästä" (1. Joh. 2:16). Jeesus viittasi kedon kukkiin sanoessaan: "Edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä" (Matt. 6:29). Siten hän osoitti, että taivaan käsitykselle kauneudesta on luonteenomaista sulous, yksinkertaisuus, puhtaus ja luonnollisuus. Maallisella näyttävyydellä, mitä ohimenevät muodit ilmentävät, ei ole mitään arvoa Jumalan silmissä (1. Tim. 2:9).
Kristityt eivät voita epäuskoisia maailmanihmisiä pukeutumalla ja käyttäytymällä maailman tavalla, vaan olemalla viehättävällä ja virkistävällä tavalla erilaisia. Pietari sanoi, että ne miehet, jotka eivät usko Jumalan sanaan, voitaisiin voittaa "vaimonsa elävällä esimerkillä", "kun he näkevät teidän elävän jumalanpelossa puhdasta elämää". Hän neuvoi uskovia naisia: "älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita. Teidän kaunistuksenne olkoon katoamatonta: salassa oleva sydämen ihminen, lempeä ja sävyisä henki. Tämä on Jumalan silmissä kallisarvoista" (1. Piet. 3:1-4). Raamattu opettaa, että:
a. Ihmisen todellinen kauneus ilmenee luonteessa. Pietarin tavoin Paavalikin korostaa todellisen kauneuden lähdettä: "Samoin tahdon, että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys - eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet, vaan hyvät teot, niin kuin sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa" (1. Tim. 2:9,10).
b. Yksinkertaisuus on sopusoinnussa herätyksen ja uudistuksen kanssa. Kun Jaakob pyysi perhettään pyhittäytymään Jumalalle, he luovuttivat "kaikki hallussaan olevat jumalankuvat sekä renkaat, jotka heillä oli korvissaan", ja Jaakob hautasi ne maahan (1. Moos.35:2,4). *31
Kun israelilaiset olivat langenneet tekemään kultaisen vasikan, Jumala antoi määräyksen: "Pankaa nyt korunne pois, sitten minä päätän, mitä teille teen." Katuvina "israelilaiset luopuivat koruistaan eivätkä Horebinvuoren tapahtumien jälkeen enää käyttäneet niitä" (2. Moos. 33:5,6). Paavali sanoo selvästi, että Raamattu kertoo tästä luopumuksesta "ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja" (1. Kor. 10:11).
c. Hyvä kristillinen taloudenhoito edellyttää uhrivalmista elämäntapaa. Vaikka suuri osa ihmiskunnasta elää aliravittuna, materialismi asettaa kristittyjen eteen kiusauksia, joihin kuuluu monenlaista kalliista vaatteista, autoista ja koruista aina loistoasuntoihin asti. Yksinkertainen elämäntyyli ja ulkoasu asettaa kristityt voimakkaaseen vastakohta - asetelmaan meidän aikamme pakanallisen yhteiskunnan ahneuden, materialismin ja prameuden kanssa, jossa arvostus liittyy aineellisuuteen pikemmin kuin ihmisiin.
Kun otamme huomioon edellä esitetyt raamatulliset opetukset ja periaatteet, uskomme, että kristittyjen ei tulisi koristella itseään kalliilla koruilla. Ymmärrämme tämän tarkoittavan sitä, että koristeeksi tarkoitettujen sormusten, korvarenkaiden, kaulakorujen, rannerenkaiden sekä muiden vastaavien korujen käyttö, jonka päätarkoituksena on herättää huomiota ja ihailua, on tarpeetonta eikä ole sopusoinnussa sen yksinkertaisuuden kanssa, jota Raamattu suosittelee. *32
Raamattu liittää räikeän kosmetiikan pakanuuteen ja luopumukseen (2. Kun. 9:30; Jer. 4:30). Tämän vuoksi uskomme, että kristittyjen tulisi pyrkiä säilyttämään luonnollinen, terve ulkonäkönsä. Jos korotamme Vapahtajaa tavalla, millä puhumme, toimimme ja pukeudumme, meistä tulee kuin magneetteja, jotka vetävät ihmisiä hänen tykönsä. *33
Kristilliset normit ja ihanteet
Kristillinen elämäntyyli on kaikissa ilmenemismuodoissaan vastausta Kristuksen kautta saatuun pelastukseen. Kristitty haluaa kunnioittaa Jumalaa ja elää niin kuin Jeesuskin eläisi. Vaikka jotkut ajattelevat, että kristillinen elämäntyyli merkitsee kieltojen luetteloa, meidän tulisi nähdä se pikemminkin sarjana myönteisiä periaatteita, joiden taustalla on pelastus. Jeesus sanoi tulleensa antamaan elämän, "yltäkylläisen elämän". Mitkä periaatteet ohjaavat meitä täyteen elämään? Kun Pyhä Henki tulee yksilön elämään, tapahtuu ratkaiseva muutos, joka on ilmeinen kaikille hänen ympärillään oleville (Joh.3:8). Henki ei ainoastaan pane alulle muutosta elämässä. Hengen vaikutus on jatkuva. Rakkaus on Hengen hedelmää (Gal. 6:22,23). Voimakkain todiste kristinuskon puolesta on rakastava ja rakastettava kristitty.
Eläminen Kristuksen mielen mukaan. "Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli" (Fil. 2:5). Kaikissa oloissa, niin suotuisissa kuin vastoinkäymisissäkin, meidän tulisi pyrkiä ymmärtämään ja elämään sopusoinnussa Kristuksen tahdon ja mielen kanssa (1. Kor.2:16).
Ellen White on pannut merkille, miten kauniita tuloksia on elämästä, joka eletään tämänkaltaisessa suhteessa Kristukseen: "Tosi kuuliaisuus tulee sydämestä. Se on sydämen yhteyttä Kristuksen kanssa. Jos alistumme, on hän samastava itsensä meidän ajatustemme ja päämääriemme kanssa, taivuttava sydämemme ja mielemme niin tahtonsa mukaisiksi, että totellessamme häntä toteutamme vain omia ajatuksiamme. Pyhittynyt ja jalostunut tahto pitää suurimpana ilonaan hänen palvelemistaan. Kun tunnemme Jumalan, niin kuin etuoikeutemme on tuntea hänet, on elämämme oleva jatkuvan kuuliaisuuden elämää. Kun opimme ymmärtämään Kristuksen luonnetta ja olemme yhteydessä Jumalan kanssa, synti alkaa tuntua inhottavalta." *34
Eläminen Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi. Jumala on tehnyt niin paljon hyväksemme. Yksi tapa, millä voimme osoittaa kiitollisuuttamme, on hänen ylistämisensä.
Psalmit korostavat voimakkaasti tätä aluetta hengellisessä elämässä: "Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi. Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin" (Ps. 63:3-6).
Tällainen ylistyksen asenne merkitsee kristitylle sitä, että elämän muut asiat pysyvät oikeissa mittasuhteissa. Kun katselemme ristiinnaulittua Vapahtajaamme, joka lunasti meidät rangaistuksesta ja vapauttaa meidät synnin vallasta, haluamme tehdä vain sellaista, "mikä on hänen mielensä mukaista" (1. Joh. 3:22; vrt. Ef. 5:10). Kristityt eivät enää elä itselleen, "vaan hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä" (2. Kor. 5:15). Jokainen tosi kristitty asettaa Jumalan ensimmäiseksi kaikessa, mitä hän tekee, ajattelee, puhuu ja toivoo. Hän ei pidä muita jumalia Lunastajansa rinnalla (1. Kor.10:31).
Eläminen esimerkkinä. Paavali neuvoi, ettei tule olla loukkaukseksi kenellekään (1. Kor. 10:32). "Teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä" (Ap. t. 24:16). Jos esimerkkimme johdattaa toisia syntiin, tulemme loukkauskiviksi niille, joiden puolesta Kristus kuoli. "Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli" (1. Joh. 2:6).
Eläminen muiden pelastamiseksi. Pääsyy siihen, että kristitty elää niin kuin hän elää, on hänen halunsa pelastaa kadotettuja miehiä ja naisia. Paavali kirjoitti: "Minäkin yritän aina tulla toimeen kaikkien kanssa; en etsi omaa etuani vaan muiden ihmisten parasta, jotta he pelastuisivat" (1. Kor. 10:33; vrt. Matt. 20:28).
Vaatimuksia ja ohjeita
Koska ihmisen elämäntyyli vaikuttaa hänen hengelliseen kokemukseensa ja hänen todistukseensa, seurakuntayhteisö on asettanut tiettyjä elämäntapaa koskevia normeja, jotka ovat vähimmäisvaatimuksia henkilölle, joka tahtoo liittyä seurakunnan jäseneksi. Näihin vaatimuksiin kuuluu pidättyminen tupakan, alkoholijuomien, huumeiden ja saastaisen liharuoan käytöstä sekä osoitus kasvavasta kristillisestä kokemuksesta pukeutumista ja vapaa-ajan käyttöä koskevissa asioissa. Nämä vähimmäisvaatimukset eivät kata kaikkia Jumalan asettamia ihanteita uskovalle. Ne ovat vain merkkinä ensimmäisistä askeleista kohti kasvavaa, kirkastuvaa kristillistä kokemusta. Tällaiset normit muodostavat myös perustan, joka on välttämätön yhteydelle uskovien yhteisössä.
Kristillisen käyttäytymisen kehittyminen kohti Jumalan kaltaisuutta on asteettain edistyvää, ja siihen liittyy elinikäinen yhteys Kristuksen kanssa. Pyhä elämä ei ole mitään muuta kuin päivittäistä tahdon alistamista Kristuksen hallintaan ja päivittäistä mukautumista hänen opetuksiinsa, kun hän paljastaa niitä Raamatun tutkimisen ja rukouksen kautta. Koska me kypsymme eri tavoin on tärkeätä, että emme tuomitse heikompia veljiä tai sisaria (Room. 14:1; 15:1).
Kristityillä, jotka elävät yhteydessä Vapahtajaan, on vain yksi ihanne: että he tekevät voitavansa kunnioittaakseen taivaallista Isäänsä, joka on järjestänyt niin suurenmoisen suunnitelman heidän pelastamisekseen. "Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi" (1. Kor. 10:31).
Lähdeviitteet ja huomautukset:
1. L.A. King, "Legalism or Permissiveness: An Inescapable Dilemma?" The Christian Century, April 16, 1980, s. 436.
2. Ks. Damsteegt, Foundations of the Seventh-day Adventist Message and Mission, s. 221-240; Damsteegt, "Health Reforms and the Bible in Early Sabbatarian Adventism", Adventist Heritage, Winter 1978, s. 13-21.
3. Ks. Lewis R. Walton, Jo Ellen Walton, John A. Scharffenberg, How You Can Live Six Extra Years (Santa Barbara, CA: Woodbridge Press, 1981), s. 4; D.C. Nieman and H.J. Stanton, "The Adventist Lifestyle - A Beter Way to Live" Vibrant Life, March/April 1988, s. 14-18.
4. Zondervan Pictorial Encyclopedia of the Bible (Grand Rapids, MI: Zondervan Publishers, 1975), vol. 1, s. 884.
5. C.B. Haynes, "Church Standards - No. 5", Review and Herald, Oct. 30, 1941, s. 7.
6. Ks. V.W. Foster, New Start! (Santa Barbara, CA: Woodbridge Press, 1988).
7. Ks. esim. Kenneth H. Cooper, Aerobics Program for Total Well Being (New York: M. Evans, 1982); Physical Fitness Education Syllabus (Loma Linda, CA: Department of Health Science, School of Health, Loma Linda University, 1976-1977); John Dignam, "Walking Into Shape", Signs of the Times, July 1987, s. 16; B.E. Baldwin, "Exercise", Journal of Health and Healing 11, No. 4 (1987): 20 - 23; Jeanne Wiesseman, Physical Fitness, Abundant Living Health Service, vol. 5 (Loma Linda, CA: School of Health, Loma Linda University, n.d.), s. 21,37,38,45. Ks. myös Dianne - Jo Moore, "Walk Your Tensions Away", Your Life and Health, No. 4 (1984): 12,13.
8. Ks. J.A. Scharffenberg, "Adventist Responsibility in Exercise" (unpublished manuscript); White, Testimonies, vol. 3, s. 78; White, "Temperance", Health Reformer", April 1872, s. 122; Dignam, "Walking Into Shape", s. 16,17.
9. Kofeiinin on myös havaittu lisäävän veren kolesterolipitoisuutta, korkeaa verenpainetta, mahahapon eritystä ja ruoansulatuselinten haavaumia. Sillä on todettu olevan osuutta myös sydäntauteihin, diabetekseen sekä paksusuolen, virtsarakon ja haiman syöpään. Sen runsas käyttö raskauden aikana lisää synnynnäisten epämuodostumien riskiä ja vaikuttaa alentavasti syntymäpainoon. Katso Robert O'Brien ja Sidney Cohen, "Caffeine", Encyclopedia of Drug Abuse (New York: Facts on File, 1984), s. 50,51; Marjorie V. Baldwin, "Caffeine on Trial", Life and Health, Oct. 1973, s. 10 - 13; E.D. Gorham, L.F. Garland, F.C. Garland, et.al, "Coffee and Pancreatic Cancer in a Rural California County", Western Journal of Midicine, Jan. 1988, s. 48-53; B.K. Jacobsen, and D.S. Thelle, "The Tromso" Heart Study: Is Coffee Drinking an Indicator of a Lifestyle With High Risk for Ischemic Heart Disease?" Acta Medica Scandinavica 222, No. 3 (1987), 215-221; J.D. Curb, D.M. Reed, J.A. Kautz, and K. Yano, "Coffee, Caffeine and Serum Cholesterol In Japanese Living in Hawaii", American Journal of Epidemiology, April 1986, s. 648 - 655. High consumers of coffee are also "less active in religion" (B.S. Victor, M. Lubetsky, and J.F. Greden, "Somatic Manifestations of Caffeinism", Journal of Clinical Psychiatry, May 1981, s. 186). For the caffeine content of the various beverages, see "The Latest Caffeine Scoreboard", FDA Consumer, March 1984, s. 14-16; Bosley, "Caffeine: Is It So Harmless?" Ministry, Aug. 1986, s. 28; Winston J. Craig and Thuy T. Nguyen, "Caffeine and Theobromine Levels in Cocoa and Carob Products", Journal of Food Science, Jan. - Feb., 1984, s. 302-303, 305.
10. Verenkiertojärjestelmässä tupakka lisää riskiä sairastua sydänkohtaukseen, korkeaan verenpaineeseen ja ääreisverisuoniston tauteihin kuten Buergerin tautiin, joka johtaa sormien ja varpaiden amputointiin. Hengistyselimissä tupakka lisää kuolleisuutta keuhkosyöpään, krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ja emfyseemaan. Tupakka lamaannuttaa keuhkoputken värekarvoja, jotka puhdistavat keuhkoja ja keuhkoputkia epäpuhtauksista, ja tupakointi on yhteydessä myös kurkunpään, suun, ruokatorven, virtsarakon, munuaisten ja haiman syöpään. Ks. esim. Smoking and Health: A Report of the Surgeon General (Washington, D.C.; U.S.Department of Health, Education, and Welfare, 1979).
11. Ks. myös Galen C. Bosley, "The Effects of Small Quantities of Alcohol", Ministry, May 1986, s. 24-27. (L.A. Cala, B. Jones, P. Burns, et al, "Results of Computerized Tomography, Psychometric Testing and Dietary Studies in Social Drinkers, With Emphasis on Reversibility After Abstinence", Medical Journal of Australia, Sept. 17, 1983, s. 264-269). Vrt. Bosle, "Why a Health Message", Adventist Review, July 30, 1987, s. 15. D.A. Parker, E.S. Parker, J.A. Brody, and R. Schoenberg, "Alcohol Use and Cognitive Loss Among Employed Men and Women", American Journal of Public Health, May 1983, s. 521-526. A.M. Eward, R. Wolfe, P. Moll, and E. Harburg, "Psychosocial and Behavioral Factors Differentiating Past Drinkers and Lifelong Abstainers", American Journal of Public Health, Jan. 1986, s. 69.
12. Ks. luku 15, alaviite 8, jossa on kysymys viinistä Jeesuksen asettamalla ehtoollisella.
13. Vanhassa testamentissa viinistä käytetään yleisesti heprean sanaa jajin. Sanaa käytetään rypäleen mehusta sen kaikissa vaiheissa käymättömästä käyneeseen, mutta yleisimmin sitä käytetään puhuttaessa täysin kypsyneestä viinistä, joka sisältää alkoholia. Tavallisin käymätöntä viiniä tarkoittava sana on tirosh. Sana käännetään useinkin 'uudeksi viiniksi', jolla tarkoitetaan vasta puristettua rypälemehua. Kumpikin sana on käännetty sanalla oinos Vanhan testamentin kreikankielisessä Septuaginta - käännöksessä. Kreikankielinen Uusi testamentti käyttää yleensä viinistä juuri sanaa oinos, jolla tekstiyhteydestä riippuen tarkoitetaan joko käymätöntä tai käynyttä viiniä. (Ks. Robert P. Teachout, "The Use of 'Wine' in the Old Testament" (Th.D. dissertation, 1979, available through University Microfilms International, Ann Arbor, MI); Lael O. Caesar, "The Meaning of Yayin" (unpublished M.A. thesis, Andrews University, Berrien Springs, MI, 1986); William Patton, Bible Wines (Oklahoma City, OK: Sane Press, n.d.), s. 54-64.)
Heprean kielen shekar (suomennettu vanhassa kirkkoraamatussa väkijuomaksi tai väkeväksi juomaksi, uudessa kirkkoraamatussa myös olueksi tai juovuttavaksi juomaksi) merkitsee tavallisesti käynyttä makeaa juomaa, joka yleensä on valmistettu muista aineista kuin rypäleistä. Siihen kuuluvat ohrasta, vehnästä tai hirssistä valmistetut oluen kaltaiset juomat sekä taateli - ja palmuviinit. Sanalla ei tarkoiteta tislattuja väkijuomia, sillä tislausmenetelmää ei Israelissa Raamatun aikana tunnettu (Patton, s. 57,58,62).
Käynyt viini. Raamattu tuomitsee alkoholipitoisen viinin, koska se aiheutti väkivaltaa, kurjuutta ja tuhoa (Sananl. 4:17; 23:29,35). Se turmeli uskonnollisia johtajia (Jes. 56:10-12), horjutti Israelin johtajien arvostelukykyä (Jes. 28:7) niin kuin se teki kuningas Belsassarillekin (Dan. 5:1-30).
Käymätön viini. Raamattu puhuu myönteisesti käymättömästä viinistä eli rypälemehusta ja suosittelee sitä suurena siunauksena. Se on sopivaa uhrattavaksi Jumalalle (4.Moos. 18:12,13; Neh. 10:37-39; 13:12,13). Se on yksi Jumalan siunauksista (1. Moos. 27:28; 5. Moos. 7:13; 11:14; Tuom. 9:13; Sananl. 3:10; Jes. 65:8; Joel 4:13) ja on vertauskuva hengellisistä siunauksista (Jes. 55:1,2; Sananl. 9:2,3). Se on myös terveellinen juoma (1. Tim. 5:23).
14. Ks. esim. Drug Enforcement Administration, Drugs of Abuse, 3rd ed. (Washington D.C.: United States Department of Justice, n.d.); Dan Sperling, "Drug Roundup", Adventist Review, Apr.9, 1987, s. 12,13.
15. SDA Church Manual, s. 147.
16. Sama.
17. Sama s. 148; Tipper Gore, Raising PG Kids in an X - rated Society (Nashville, TN: Abingdon Press, 1987).
18. Ks. White, Sanomia nuorisolle s. 395, 186; Ks. 2. Kor. 6:15-18; 1. Joh. 2:15-17; Jaak. 4:4; 2. Tim. 2:19-22; Ef. 5:8 - 11; Kol. 3:5-10; SDA Church Manual s. 148.
19. Sama s. 146,147.
20. Ks. S. Havala, J. Dwyer, "Position of the American Dietetic Association: Vegetarian Diets - Technical Support Paper", Journal of the American Dietetic Association, March 1988, s. 352-355; Terry D. Shultz, Winston J. Craig, et al, "Vegetarianism and Health" in Nutrition Update, vol. 2, 1985, s. 131-141; U.D. Register and L.M. Sonnenberg, "The Vegetarian Diet", Journal of the American Dietetic Association, March 1973, s. 253-261.
21. Ks. Committee on the Scientific Basis of the Nation's Meat and Poultry Inspection Program, Meat and Poultry Inspection (Washington, D.C.: National Academy Press, 1985), s. 21-42; John A. Scharffenberg, Problems With Meat (Santa Barbara, CA: Woodbridge Press, 1979), s. 32-35.
22. Ks. esim. Committee on Meat and Poultry Inspection, Meat and Poultry Inspection, s. 68-123; Robert M. Andrews, "Meat Inspector: 'Eat at Own Risk'", Washington Post, May 16,1987.
23. Frank Young, Commissioner of the Food and Drug Administration and Sanford Miller, director of the FDA's Center for Food Safety and Applied Nutrition, as quoted by Carole Sugarman, "Rising Fears Over Food Safety", Washington Post, July 23,1986. Vrt. White, Counsels on Diet and Foods (Washington D.C.: Review and Herald 1946), s. 384,385.
24. Scharffenberg, Problems With Meat, s. 12-58.
25. Ks. Shea, "Clean and Unclean Meats" (unpublished manuscript, Biblical Research Institute, General Conference of SDA).
26. Winston J. Craig, "Pork and Shellfish - How Safe Are They?" Health and Healing 12, No.1 (1988):10-12.
27. Uuden testamentin esittämä pyhyyden vaatimus on sopusoinnussa Vanhan testamentin kanssa. Uudessa testamentissakin osoitetaan sekä ihmisen hengelliseen että fyysiseen hyvinvointiin (Matt. 4:23; 1. Tess. 5:23; 1. Piet. 1:15,16).
Markuksen lausunto, jonka mukaan "Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta" (Mark. 7:19) ei merkitse sitä, että Jeesus olisi poistanut puhtaiden ja saastaisten ruokien välisen eron. Jeesuksen käymässä keskustelussa fariseusten ja lainopettajien kanssa ei ollut lainkaan kysymys siitä, minkälaista ruokaa opetuslapset söivät, vaan kysymys oli ateriointitavoista. Kysymys oli siitä, oliko välttämätöntä suorittaa rituaalinen käsien pesu ennen ateriointia (Mark. 7:2-5). Jeesuksen opetuksen mukaan ihmistä ei saastuta se, jos hän syö ruokansa pesemättömin käsin, vaan ihmisen saastuttaa sydämestä lähtevä pahuus (Mark. 20-23). Näin Jeesus siis selitti, että kaikki pesemättömin käsin syöty ruokakin on puhdasta (Mark. 7:19). Tässä ruoasta käytetty kreikan kielen sana (bromata) on yleinen ruokaa tarkoittava termi, joka viittaa kaikenlaiseen ihmisravinnoksi tarkoitettuun ruokaan; se ei tarkoita ainoastaan liharuokaa.
Pietarin näky eläimistä (Ap. t. 10. luvussa) ei opettanut, että saastaiset eläimet olivat nyt muuttuneet sopiviksi ruoan valmistukseen. Sen sijaan se opetti, että pakanat eivät olleet saastaisia ja että Pietari saattoi olla yhteydessä heihin tulematta saastaiseksi. Pietari itse ymmärsi näyn tällä tavoin, kun hän selitti: "Niin kuin tiedätte, juutalaisen ei ole sallittua seurustella toiseen kansaan kuuluvien kanssa eikä mennä heidän luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, ettei ketään ihmistä saa pitää epäpuhtaana tai saastaisena" (Ap. t. 10:28).
Kirjeissään roomalaisille ja korinttilaisille (Room. 14; 1. Kor. 8:4-13; 10:25-28) Paavali käsitteli kysymystä siitä, mitä mahdollisia seurauksia kristityille oli pakanamaailmassa laajalle levinneestä käytännöstä uhrata epäjumalille lihaa. Varhaiset kristityt keskustelivat siitä, oliko epäjumalille uhratun lihan syöminen tulkittava epäjumalan palvelemiseksi. Uskossaan vahvat eivät katsoneet sen sitä olevan, ja niinpä he saattoivat syödä myös epäjumalille uhrattua lihaa. Ne, joilla ei ollut näin vahvaa uskoa, söivät vain vihanneksia, joita ei ollut uhrattu epäjumalille. Paavali pyysi, ettei kukaan halveksisi niitä, jotka syövät vihanneksia, eikä myöskään tuomitsisi niitä, jotka katsoivat voivansa "syödä kaikkea" (Room. 14:2).
Paavali varoitti tulevaisuudessa esiintyvistä harhaopeista, jotka kieltäisivät uskovia menemästä naimisiin ja syömästä tiettyjä ruokia, jotka Jumala oli luomisessa ihmiselle antanut. Paavalin sanoja ei pidä ymmärtää niin, että Jumala olisi luonut saastaisetkin ruoat "sitä varten, että ne, jotka tuntevat ja uskovat totuuden, nauttisivat niitä ja kiittäisivät Jumalaa" (1. Tim. 4:3).
28. Pippuri ja muut vastaavat mausteet, sinappi, etikkasäilykkeet ja muut samankaltaiset tuotteet vahingoittavat mahalaukkua. Aluksi ne ärsyttävät mahalaukun seinämiä, sitten ne rikkovat sen suojaavan limakalvon. Mahalaukun ärsytys vaikuttaa aivoihin, mikä vuorostaan vaikuttaa tunteisiin ja aiheuttaa usein ärtymystä. Ks. M.A. Schneider et al., "The Effect of Spice Ingestion on the Stomach", American Journal of Gastroenterology 26 (1956): 722, as quoted in "Physiological Effects of Spices and Condiments", (Loma Linda, CA: Department of Nutrition, School of Health, Loma Linda University [mimeographed]. White, Counsels on Diet and Foods, s. 339-345.
29. Mausteet voivat aiheuttaa myös ruokatorven tulehdusta ja tuhota ohutsuolen ja paksusuolen limakalvoa. Ne ärsyttävät munuaisia ja saattavat kohottaa verenpainetta. Jotkut mausteet sisältävät syöpää aiheuttavia aineita. Ks. Kenneth I. Burke and Ann Burke, "How Nice Is Spice?" Adventist Review, Jan. 8, 1987, s. 14,15; Department of Nutrition, "Spices and Condiments"; Marjorie V. Baldwin and Bernell E. Baldwin, "Spices-Recipe for Trouble", Wildwood Echoes, Winter 1978 - 779, s. 8-11.
30. William G. Johnsson, "On Behalf of Simplicity", Adventist Review, March 20, 1986, s. 4.
31. The SDA Bible Commentary, vol. 1, s. 417.
32. Ks. Year - End Meeting Actions of the North American Division of Seventh - day Adventists (1986), s. 23-25.
33. Kosmeettisten aineiden käyttö ei ole täysin vaaratonta. Jotkut niiden valmistukseen käytetyistä aineista voivat päästä ihon kautta verenkiertoon ja, riippuen kemikaalista ja asianomaisen henkilön herkkyydestä, vahingoittaa terveyttä. Katso N. Shafer, R.W. Shafer, "Potential Carcinogenic Effect of Hair Dyes", New York State Journal of Midicine, March 1976, s. 394-396; Samuel J. Taub, "Cosmetic Allergies: What Goes on Under Your Makeup", Eye, Ears, Nose, and Throat, April 1976, s. 131,132; S.J. Taub, "Contaminated Cosmetics and Cause of Eye Infections", Eye, Ear, Nose, and Throat, Feb.1975, s. 81,82; Vrt. White, "Words to Christian Mothers", Review and Herald, Oct.17,1871.
34. White, Alfa ja omega 5, s. 220.
Sivu päivitetty 26.01.2012.
